Ajankohtaista

6.10.2023

Uudissanoja sanasepon alasimelta

Kuinka suomeen syntyy uusia sanoja? Niitä putkahtelee jatkuvasti puhujien suusta ja kirjoittajien kynästä – vanhoja sanoja yhdistellen ja mukautellen, vieras- ja lainasanoina, sanastotyön tuloksena ja tietenkin käännöstyön hedelminä.

Niitä syntyy myös sanasepon alasimella eli tällä palstalla, kun sanaseppo vääntää uudissanoja väkisin. Mitä se Agricolakaan muuta teki kuin keksimällä keksi?

Näin ensi alkuun laina latinasta käy kelpo katalyytistä, kun ahjo jo kuumenee ja savu pöllähtelee piipusta.

Päivän uudissana: latibulointi

Latinan latibulum merkitsee piilopaikkaa, soppea, loukkoa. Englantiin johdettu latibulate puolestaan vähän lähteestä riippuen nurkassa piileskelyä tai käpertymistä jonnekin parempia aikoja odottelemaan. Vähän niin kuin taannoisen pandemian aikana tehtiin.

Hyggeilystä latibulointi eroaa kuitenkin siinä, että kotoilu on enemmän itsetarkoitus, kun taas latibuloijalla saattaa olla taka-ajatuksia. Siinä kalskahtaa välttely, ellei peräti laiskuus: tarttis tehdä jotain muttei huvita joten häivytään silmistä. Kuin nakkisuojaan ikään.

Toisaalta latibulointi voi olla ihan paikallaan, kun haluaa hetken omaa rauhaa. Myös työteho voi parantua, kun kotvasen latibuloi, kunhan ei alvariinsa ole latibuloimassa. Ja pakkolatibulointi herättääkin sitten jo kaikenlaista närää.

Kohti viikonlopun latibulointeja!

12.7.2023

Maistuisiko vihan hedelmät?

Siirrytään saman tien päivän ryppyotsailuun, eli huumoritulkinnan voi väistää katkaisemalla sanan oikeaoppisesti vokaalin edeltä: Hedelmät, vihann.

https://www.kielikello.fi/-/miten-lyhennetaan-

Varsinaisen kirjaklassikon löytää kultivoituneiden hedelmätiskien lisäksi Tammen Keltaisesta kirjastosta numeroilla 11 ja 476.

http://keltainenkirjasto.fi/kirjat/keltaisen-kirjaston-kirjaluettelo/

Mukavia makusteluhetkiä!

Yst. terv.
Välimerkkivirasto

Kuvan lähde: https://twitter.com/SalmuSami/status/1408746210006122501?s=20

5.5.2023

Perjantaitypoa Kotuksen malliin

Viikko on hyvää päättää Kotuksen koottuihin kirjoitusvirheisiin eli ikivihreään typosanakirjaan ja sen mahdollisesti kirvoittamiin perjantaitirskahteluihin. Kielitoimiston sankairjat ja -iirot [sic] pistävät parastaan.

Ja tekevällehän sattuu. Meiltä pääsi muinoin perussana ”saatavana” karkuun tuiki tärkeä va-tavu keskeltä tipahtaneena, ja tuloksena oli kukas muu kuin vanha vihtahousu koko komeudessaan. Painovirhepaholainen iski siis harvinaisen kirjaimellisesti ja järjesti hetkeksi tukalat paikat, eikä automaattinen oikoluku ollut tilanteesta millänsäkään.

Typosanakirja löytyy täältä: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/satunnaisesti\_kirjoittava\_kotuslainen/kilitoimiston\_typosanakirja\_tulee\_taas!.35511.blog

24.3.2023

”Brittien Tuntematon sotilas” suomeksi

KVAAK Kirja jatkaa kulttuuritekojen sarjaa sarjakuvien suomennosten saralla. Aiemmin KVAAK Kirja on joukkorahoittanut kustantajakumppaniensa (Sininen Jänis, Zum Teufel ja Egmont) kanssa Will Eisnerin, Oesterheld & Lópezin ja Wally Woodin sarjakuvia.

Nyt luvassa on brittien Tuntemattomaksikin tituleerattu Charlien sota (Charlie’s War), ja rahoitus on käynnistynyt tänään. Tämän Pat Millsin käsikirjoittaman ja Joe Colquhounin piirtämän sodanvastaisen merkkiteoksen käännöstyö on jo valmis, ja nyt odotellaan rahoituksen kertymistä. Kampanja on tähän saakka Kvaakin kunnianhimoisin, ja ropoja tarvitaan laariin rutkasti: https://mesenaatti.me/2982/\_/

Kulttuurin tukeminen kannattaa aina!

31.1.2023

Mielipide: Runeberg pikimmiten takaisin Akkariin

Päätymistä nimiväännökseksi Aku Ankkaan voinee pitää varsin kiistattomana maineen mittarina. Tulevan sunnuntain päivänsankari ja kielen ja kulttuurin uranuurtaja (ja huom. ansioitunut kääntäjä!) ylittää tietysti kynnyksen kirkkaasti, mutta jos Wikipediaa on uskominen, kansallisrunoilijan nimiväännöksiä on ollut Aku Ankan historiassa vain kaksi. Perusosaston Ruuneperi vuonna 2000 ja Jean-Ludvig Rynegren 80-luvun lopulla.

Eikö tämän loistavan lorumaakarin, sensaatiomaisen sanasepon ja valioluokan värssyttelijän olisi jo korkea aika tehdä paluu kyseisen kustanteen sivuille – ja saada samaan syssyyn uusi ankallisaarteen arvolle sopiva nimiväännös?

Ehdotus: Johan-Löpis Riimunperä, J.L. Riimunperä

25.1.2023

Volgan mutka ja muita väärinkäsityksiä

Kielitiede kehittyy kovaa vauhtia, mutta kielimyytit istuvat lujassa. Toisinaan omiakin käsityksiä on paikallaan hieman tarkistella, niin kääntäjänä kuin suomen kielen puhujana ja käyttäjänäkin.

Siinä auttaa Hesarin jouluaattona päivittynyt artikkeli, jossa oiotaan seitsemän enemmän tai vähemmän syvään juurtunutta väärinkäsitystä suomesta. Joukossa muun muassa vanha klassikko Volgan mutkasta, jossa suomen kieli syntyi kuin taikaiskusta 5 000 vuotta sitten. Osansa saa myös piintynyt käsitys siitä, että suomi on Suomen alkuperäinen kieli, vaikka täällä puhuttiin nykytiedon mukaan jotain ihan muuta jo heti jääkauden jälkimainingeissa. On kuitenkin kutkuttava ajatus, että näistä sekä suomea että saamea edeltäneistä muinaiskielistä on kulkeutunut nykykieleen saakka muiden muassa 𝘯𝘶𝘰𝘵𝘪𝘰 ja 𝘬𝘰𝘯𝘵𝘪𝘰.

Nämä ja monta muuta kielimyyttiä murretaan täällä (maksumuuri): https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009054909.html

29.11.2022

Erään merkin täyskieltokokeilu

Miten sujuisi kirjoittelu, jos välineistöstä riistäisi tyystin yhden työvälineen? Esimerkiksi kotoisen kirjoitusmerkistömme tuiki tärkeän ensimmäisen merkin? Tämän täten nimeämättä jäävän kirjoituskoukeron epääminen sekä käytön tietoinen kieltäminen on kirjoitus- ynnä käännöstyössä yllättävänkin kiperä pähkinä purt… popsitt… rouskutelt… märehdittäväksi.

Tähän tehtävään on kuitenkin määrätietoisesti ryhtynyt kääntäjä Ville Keynäs Teoksen 20.3. ilmestyvässä Georges Perec -suomennostyössä Häviäminen. Lähdetekstistä puuttuu tyystin ’e’, käännös kyhäilty kokoon kirjoitusmerkistömme käynnistävää sekä ylipäätään suomen kielen yleisintä merkkiä ensinkään käyttämättä. Ei sitten ensimmäistäkään esiintymää – niin kuin ei muuten tässäkään.

Jännityksellä odottelemme, mitä kommervenkkejä Keynäs on suunnilleen kevään korville kerkiävään käännökseensä keksinyt.

Merkkiteoksen voi pistellä etukäteen ostoon esimerkiksi Teoksen verkkoputiikin syövereistä: https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/haviaminen/4746132

12.10.2022

Pilkusta asiaa

Hesarin tuoreessa pilkkuvisassa laitellaan pilkkuja ojennukseen.

Ahkerakin kirjoittaja on toisinaan pilkun kanssa pulassa, sillä pilkku tai sen puuttuminen voi viedä merkityksen metsään. Myös käännöstyössä pilkun kanssa puljataan alvariinsa, mutta mitä kokeneempi ammattilainen, sitä varmemmin pilkku löytää oikean paikkansa.

Käväise testaamassa, kuinka itse pärjäät pilkun kanssa: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009057267.html

20.9.2022

Hanna Kostamo, 1977–2022

Meidän oma myyntitykkimme Hanna nukkui eilen pois pitkän sairauden uuvuttamana. Otamme osaa omaisten ja läheisten suruun.

Hanna tuli meidän firmaan ryminällä kolme vuotta sitten, otti riuskan otteen viestikapulasta ja lähti tekemään hartiavoimin töitä. Nyt hän on luovuttanut kapulan takaisin meille.

Vaikka vuodet eivät kovin pitkälle ehtineet, Hanna ehti. Eikä Hanna meidän konttorilta mihinkään katoa, ei tietenkään. Periksiantamaton asenne säilyy, iloinen ääni jää kaikumaan käytäville, ja me viemme viestiä eteenpäin – viestiä, johon Hanna on kirjoittanut oman ansiokkaan lukunsa.

Kiitos, Hanna! Jäämme kaipaamaan sinua.

1.4.2021

Suomeen uusi sijamuoto

Nominatiivi, genetiivi, partitiivi ja muut vanhat tutut ovat saaneet rinnalleen uuden sijamuodon: laksatiivi.

Laksatiivi tarkoittaa olemista jonkin läpitunkemana, ja suomalaiseksi vastineeksi onkin ehdotettu termiä läpeentö tai läpiolento. Sijamuodon pääte on -ntu, -nty. Kuten edeltä käy ilmi, laksatiivi on läheistä sukua vakiintuneille olosijoille eli essiiville (koirana), inessiiville (koirassa) ja adessiiville (koiralla). Laksatiivia koirantu käytettäisiin silloin, kun henkilö elää täysin koiran ja koiranpidon ehdoilla muun elämän kustannuksella; hän on läpeensä koiraihminen. Samoin voitaisiin sanoa esimerkiksi Hän elää vauvantu.

Kieli heijastelee yhteiskunnan muutoksia, ja laksatiivia voidaankin pitää lisääntyneen vastakkainasettelun synnyttämänä kielen ilmiönä. Sen kasvualustana on toiminut netin ja somen keskustelukulttuuri, jolle on tyypillistä ytimekkyys, ironinen etäännyttäminen ja kärkäs halventavien ilmausten käyttö. Nämä ominaisuudet tiivistyvät laksatiiviin, joka koettaneen käteväksi tavaksi viedä sanomisen tapa tieten tahtoen hyvän maun äärirajoille. Sen sijaan, että joku on ”järkkynyt mieleltään”, ”alkoholisoitunut” tai ”tullut uskoon”, laksatiivilla halutaan tehdä selväksi, että asianomainen on ”laitoskypsä umpikaheli” (hulluuntu), ”alinomaa päissään eli lotraa aamusta iltaan” (viinantu) tai ”läpeensä tärähtänyt jeesuksesta” (uskontu). Tähän käyttötarkoitukseen laksatiivi on muodostunut, ja tämä tosiasia on myös kielenhuollon, olkoonkin ehkä vastentahtoisesti, tunnustettava.

Laksatiivi on yhtä kaikki kiinnostava lisä suomen sijavalikoimaan, ja voimakkaan latauksen ansiosta lyhyeenkin ilmaukseen saadaan napakka aromi. Esimerkiksi näyttelijä Tarmo Mannilan teatterinjohtaja Arvi Kivimaasta käyttämä luonnehdinta ”kulttuurin läpipieraisema persoona” voidaan ilmaista laksatiivilla ytimekkäästi Kivimaa on kulttuurintu.

Hyvää kevättä kaikille – ottakaa ilo irti pidentyvistä päivistä, olkaa ja eläkää keväänty!

6.5.2020

Kuka suomentaa sovellukset?

− Ohjelmien lokalisointi on muutakin kuin kielenkääntämistä.

Uusimmassa Mikrobitissä 4/2020 Panu Rädyn reportaasi ohjelmistojen lokalisoinnista. Mukana myös Itranslate Oy:n toimitusjohtaja Risto Rossin haastattelu pelien lokalisoinnista ja kohderyhmän tärkeydestä teknisissä käännöksissä.

18.3.2020

Itranslate palvelee normaalisti

Olemme siirtyneet kuluvalla viikolla etätyöhön. Tämä muuttaa työpäivien luonnetta ja rajoittaa mahdollisuuksia tavata asiakkaita, mutta varsinainen käännöstyö ei kysy aikaa eikä paikkaa. Työnteko siis jatkuu, ja meihin voi ottaa yhteyttä tuttuun tapaan kaikissa käännös- ja kieliasioissa.

Vallitseva tilanne koettelee toimijoita monilla aloilla, ja viestintä on juuri nyt erityisen tärkeää. Asetamme koronavirustiedottamiseen liittyvät työt etusijalle, jotta voimme olla mukana turvaamassa viestinnän sujumista.

Meillä on menty alusta saakka ihminen edellä. Tämä on ollut meille tärkeä periaate, mutta se on saanut viime päivinä uudenlaisia merkityksiä. Pidetään siis yhteyttä, vaikka pidetäänkin etäisyyttä.

20.12.2019

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Vuosi lähestyy loppuaan, ja meillä Itranslatellakin laitetaan pian vuoden viimeisiä töitä pakettiin. Myös asiakkailla alkaa vähitellen loma lähestyä, ja pian pääsemme kaikki laittamaan kiireen hetkeksi sivuun ja rauhoittumaan joulunpyhien viettoon.

Toimiston väki alkaa olla jo joulutunnelmissa. Erinäinenkin konvehtirasia on avattu ja ahmittu, jotta turnauskunto saadaan varmasti kohdalleen joulua varten. Meno jatkuu nousujohteisena joulua odotellessa, huipentuu aattoiltana ja jatkuu tasaisena läpi pyhien, kunnes palaamme taas intoa puhkuen töihin auttamaan asiakkaitamme laadukkailla kielipalveluillamme.

Haluamme kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme jouluiloa ja uusia kujeita uudelle vuosikymmenelle!

t. Itranslaten väki

2.12.2019

Hanna Kostamosta Itranslate Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja

FM Hanna Kostamo on kutsuttu joulukuusta 2019 Itranslate Oy:n myynti- ja markkinointijohtajaksi, osakkaaksi ja hallituksen jäseneksi. Hannalla on parinkymmenen vuoden kokemus kieli- ja lokalisointialasta sekä suomalaisissa että kansainvälisissä yrityksissä kääntäjänä, avainasiakaspäällikkönä ja maajohtajana.

Myynti ja markkinointi ovat Hannan intohimoja. Hän tuo mukanaan aimo annoksen liiketoiminnan kehittämisosaamista vuonna 2003 perustettuun, voimakkaassa kasvussa olevaan espoolaiseen Itranslate Oy:hyn, jonka juuret, kuten Hannankin, ovat Helsingin yliopiston Kouvolan käännöstieteen laitoksella.

Silloin harvoin kun Hanna ei ole myymässä, hänet voi bongata juoksemasta, jumppaamasta, hiihtämästä tai kirjoittamasta – tosin hän saattaa silloinkin myydä, esim. juosten…